Raksyrjän tilalla Kärkölän Korkeella tuotetaan maukasta luomupihvilihaa. Pihvilihan lisäksi tilalla tuotetaan luomuviljaa ja valkuaiskasveja. Luomutuotannossa korostuu pellolla viljelykierto, eri kasvien vuosittainen vuorottelu. Nurmikasvit tuovat tähän kiertoon sopivaa vaihtelua. Nurmissa käytetään säännönmukaisesti apilaa, joka kykenee sitomaan juurinystyröihinsä kasvien tarvitsemaa typpeä suoraan ilmakehästä. Nurmikasvit hyötyvät myös pohjoisen pitkästä päivästä ja ovat erinomaista rehua pihvikarjalle. Luomutuotanto on alusta loppuun asti valvottu tuotantoketju, jossa klassiset viljelytoimenpiteet korostuvat. Orgaanisten ravinteiden käyttö ja kierrätys ovat ratkaisevassa asemassa kasvien ravinteiden tarpeen täyttämisessä.
 

Raksyrjän sonnit edustavat liharotuja, kuten Limousin, Hereford ja Aberdeen Angus. Niiden juuret yltävät samoille ajoille, josta Raksyrjän tilalata löytyneet kupurasolki ja vuolukirveskin ovat peräisin. On jännittävää kuvitella kuinka puhtaan veden ääreen on tultu kupurasolkeen sonnustautuneena tai kuinka eläimen nylkeminen on tapahtunut vuosituhansia sitten. Pihvisonnin elämän kierto alkaa keväällä, ainutkertaisesta syntymästä. Emä antaa vasikalle sen tarvitseman huolenpidon ja ravinnon. Emojen ja vasikoiden yhteinen taival jatkuu koko kesäisen laidunkauden. Kesäisin nurmesta tehdään säilörehua, joka on pihvisonnien ruokinnan perusta. Loppukasvatusvaiheessa luomupihvisonnit saavat myös viljoista sekoitettua väkirehua. Luomutuotannossa väkirehun määrä on kuitenkin rajoitettu, näin varmistetaan naudalle lajityypillinen märehtiminen.

Noin puolen vuoden ikäisinä sonnit vieroitetaan emoistaan. Siitä eteenpäin sonnien päivät kuluvat turve- ja olkikuivitetulla kiinteällä lattialla. Eläinten hyvinvoinnista huolehditaan mm. tilavilla ja valoisilla karsinoilla, sekä ympärivuotisilla jaloittelutarhoilla. Eläimet voivat vapaasti hakeutua tuulensuojaan kuivikkeille, puskea päin talven kovimpiakin pakkasia ja viimoja tai sitten vain kylpeä kevään auringossa. Märehtijänä nauta tuottaa lämpöä kuin pieni voimalaitos, eikä hätkähdä koviakaan pakkasia. Talveksi ne kasvattavat myös tiheän talvikarvan. Vettä ja maittavaa rehua on luonnollisesti aina vapaasti saatavilla. Kesäisin sonnit pääsevät myös laitumelle.
 
Luomupihvisonnin vapauksiin kuuluu tehdä mitä huvittaa. Yleensä keskitytään syömiseen ja leppoisaan märehtimiseen. Välillä koitellaan voimia lajitoverien kesken jopa 800 kilon omamassan turvin. Leikit loppuvat kuin leikaten, kun pöydälle tuodaan sonnien herkku, viljapohjainen väkirehu. Tiettyihin ääniin ja isännän liikkeisiin sonnit reagoivat nopeasti. Elämänsä aikana ne oppivat tarkasti tietämään mitkä äänet ja toimet edeltävät odotettua ruokintahetkeä. Noin puolitoistavuotiaana pihvisonni on kasvanut täyteen mittaansa ja on valmis elämänkierron luonnolliseen ja viimeiseen vaiheeseen. Sonnit teurastetaan tilateurastamossa Mäntsälässä. Klassisesti kasvatettu luomupihviliha markkinoidaan tilalta suoraan kuluttajille ja ravintoloille. Näin voimme tarjota asiakkaille lähellä tuotettua, tuoretta pihvilihaa, jonka maku on suomalaisen luonnon värittämä.
 
Raksyrjän tilalla klassisuus ei ole ainoastaan periaate eläinten kasvatuksessa. Se on myös nykyisen isännän rakas harrastus. Klassinen musiikki ja viulunsoitto eivät herätä mielenkiintoa pelkästään ihmisten parissa. Sonnipihattoon laskeutuu hiljaisuus, kun isäntä soittaa kasvatettavilleen vaikkapa Sibeliusta. Klassisen kauneuden ajattomuus välittyy niin maukkaan lihan kuin hyvän musiikinkin kautta.

 
Raksyrjän luomutila / Raksyrjän Tila Koskentie 444, 16610 Kärkölä Puh. 041 436 7667
NettiTieto Oy